Historiikki; Hirviporukasta hirviseurueeksi

Tämä historiikki pohjautuu pääosin Yrjö Lintulan ja Kyösti Vehmaskosken seuran 20-vuotisjuhlaan tekemään historiakirjoitukseen. (27.3. 1999).

1940 luvulla oli perustettu hirviporukka, jossa olivat Kalle Liukko, Eero Tyynysniemi, Edwin Lintula ja Jaakko Lintula. Eero Tyynysniemi oli anonut Vaasan lääninhallitukselta kaatoluvan yhdelle hirvelle. Metsästysalueena oli ainakin puoli Keuruuta. Muistellaan Eero Tyynysniemen sanoneen siitä luvasta, että metsästysalueena oli koko Vaasan lääni. Asiakirjoja siitä ajasta ei ole käytettävissä. Metsästys tapahtui kuitenkin pääosin Liukossa, Jamankankaalla, mutta aina Käännetynsalmesta etelään päin. Ensimmäisellä kaatoluvalla Kalle Liukko oli kaatanut hirven vasan Roukon kytömaalle. Siihen aikaan kaatolupa oli joko naaraalle tai urokselle. Tarina kertoo joskus kaadetun naaraan luvalla uroksen. Silloin hirven päätä muotoiltiin paikkakuntalaisen Eero Lehtisen toimesta ennen metsästä tuontia. Eero Lehtinen oli ilmeisesti taitava ja toisten luottamuksen arvoinen muotoilija.

Samaan aikaan Kansanhuolto sai – lupaehtojen mukaisesti – puolet hirvestä. Tämän vuoksi siihen aikaan kaadetut hirvet olivat aina poikkeuksellisen pieniä.

Vuonna 1953 keuruulainen asemapäällikkö Eero Saleva otti yhteyttä edellämainittuun hirviporukkaan hyväksyttyyn Yrjö Lintulaan, kertoi saaneensa metsästysoikeuden Ollilan tilan maille ja esitti yhtenäisen isomman hirvenmetsästysalueen muodostamista. Näin tapahtuikin, mutta Liukon miehet jäivät siitä porukasta pois.

Muotoutui viiden miehen hirviseurue eli Eero ja Pertti Saleva, Eero Tyynysniemi, Jaakko ja Yrjö Lintula. Eero Tyynysniemi toimi aluksi metsästyksenjohtajana. Syksyille oli yleensä yksi hirven kaatolupa ja monesti sekin jäi käyttämättä. Hirviä oli 1950-luvulla todella vähän. Hirveä haukkuvat koirat olivat harvinaisia. Kasper Ampialalla oli maakunnallisesti kuuluisa hirvenhaukkuja, joka oli saatu kerran käyttöön ja heti oli saatu naarashirvi kaadettua. Lauri Porkkalan koira oli saatu kerran käyttöön ja tuloksena oli uroshirven kaato Laurinvuoressa. Eero Tyynysniemelle kehittyi myöhemmin hirveä haukkuva Suomen pystykorva. Eero Tyynysniemen koira haukkui kerran hirveä Käännetynsuolla. Pertti Saleva yritti haukulle, mutta kireässä pakkasessa syntyi lähestyttäessä ääntä ja sen vuoksi kaatotilaisuutta ei tullut. Viimein Saleva riisui kenkänsä pakkasesta huolimatta ja pääsi sukkasillaan ampumaan kaatolaukauksen.

1950 luvun lopulla hirviseurueeseen pääsivät lisäksi Emil ja Otto Kansanaho, Edvard Lautamäki, Jaakko Lamminmäki, Jaakko Saarinen ja Antero Vienola. Eero Tyynysniemen lisäksi metsästyksenjohtajana toimi joinakin vuosina Eero Saleva.

1960-luvulla, Eero Tyynysniemen toimiessa metsästyksenjohtajana, hirviseurue kaatoi erehdyksessä ylimääräisen hirven. Sen seurauksena Eero Tyynysniemi joutui poliisikuulusteluun ja kieltäytyi siihen vedoten enää toimimasta metsästyksenjohtajana. Yrjö Lintula määrättiin seurueen toimesta metsästyksenjohtajaksi. Määräys oli onnistunut. Yrjö Lintula toimikin metsästyksenjohtajana yhtäjksoisesti reilun 30 vuoden ajan.

1970-luvulla hirviseurue edelleen kasvoi paikkakuntalaisista metsänomistajista noin 15 jäseneen.

METSÄSTYSSEURA SYNTYY

1970-luvulla hirviseurueen keskuudessa oli usein keskustelua metsästyseuran perustamisesta hirviseurueen tilalle. Syinä olivat kaikkien maiden saaminen metsästysalueiksi, ulkopuolisten pienriistametsästäjien tapaamiset hirvenmetsästyksen yhteydessä, uhka ympärillä olevien rekisteröityjen metsästysseurojen tunkeutumisesta alueelle ja metsästyksen saamiseksi juridisesti määrämuotoiseksi valvontaoikeudella ja vastuulla. Puuhamiehiksi ryhtyivät Yrjö Lintula, Aulis Vierimaa, Pentti Heinämäki ja muutamat muut henkilöt.

Valmisteleva työryhmä; Yrjö Lintula, Aulis Vierimaa, Pentti Lautamäki, Martti Räikkönen, Kaarlo Jämsen, Pertti Notkola, Seppo Saukkomaa, Pentti Heinäaho, Mikko Mäkinen ja Kyösti Vehmaskoski kokoontuivat Martti Räikkösen kesähuvilalle 20.5.1979 valmistelevaan kokoukseen.

Puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Lintula ja muistion laatijaksi Aulis Vierimaa.

Työryhmä päätti kutsua metsästysseuran perustavan kokouksen koolle 17.06.1979 Männistölle. Perustettavalle metsästysseuralle tuli nimiehdotuksiksi Pohjoisjärven Erä, Pohjoisjärven Metsästäjät ja Pohjoisjärven Riistamiehet.

Työryhmä päätti lisäksi, että perustettavasta kokouksesta ei laiteta lehti-ilmoitusta, kutsut välitettiin henkilökohtaisesti paikkakunnan maanomistajille ja maataomistamattomille metsästystä harrastaville. Näin menetellen vältettiin ulkopuolisten pääsy metsästysseuraan.

Perustettavassa kokouksessa 17.06.1979  21 paikkakuntalaista päätti yksimielisesti metsästysseuran perustamisesta. Metsästysseuran ensimmäiseski puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Lintula ja ensimmäiseen johtokuntaan valittiin jäseniksi Pertti Notkola, Pentti Heinämäki, Mikko Mäkinen, Martti Räikkönen, Aulis Vierimaa ja Kyösti Vehmaskoski.

Tilintarkastajiksi valittiin Jaakko Lintula ja Kaarlo Jämsen, varalle Pentti Lautamäki ja Eljas Notkola.

Seuran nimeksi kokous päätti vaihtoehdoista Pohjoisjärven Riistamiehet.

Perustettu metsästysseura Pohjoisjärven Riistamiehet aloitti heti metsästyssopimusten teon. Toiminnan alkuvuosina hirvenkaatoluvat anottiin nimillä Yrjö Lintulan hirviseurue ja Pohjoisjärven Riistamiehet. Muutaman vuoden kuluttua kaikki metsästyssopimukset olivat perustetun seuran nimellä.

30.01.1980 vuosikokouksessa päätettiin perustaa metsästysseuralle hirvijaosto. Hirvijaostoon valittiin vastuuhenkilöiksi Yrjö Lintula, Martti Räikkönen ja Kyösti Vehmaskoski. Samalla vuosikokous päätti, etttä hirvijaosto saa toimia taloudellisesti erillään, muodostaa itsenäisesti hirviseurueen, mutta hirviseuruetta saisi täydentää vain metsästysseuran jäsenistä.

Hirviseurue muotoutui siihen saakka Yrjö Lintulan hirviseurueen nimellä toimineista henkilöistä, jotka olivat pääosin liittyneet metsästysseuran jäseniksi. Ei silloin, eikä myöhemminkään haluttu metsästysseuran tai hirviseurueen toimesta poistaa henkilöitä, jotka eivät olleet liittyneet metsästysseuran jäseniksi. Ei silloin, eikä myöhemminkään haluttu metsästysseuran tai hirvijaoston toimesta poistaa hirviseurueesta metsästyseuran jäseniksi liittymättömiä henkilöitä. Metsästysseura ja hirvijaosto kunnioittivat vanhoja pitkään hirvenmetsästyksessä mukana olleita henkilöitä ja heidän mielipidettään. Vielä 1990-luvulla hirviseurueessa oli yksi henkilö, joka ei ollut seuran jäsen.

Hirviseurue oli laatinut ennen metsästysseuran perustamista 15.10.1978 voimaan tulleet omat säännöt, jotka kaikki hirviseurueen jäsenet olivat allekirjoituksillaan hyväksyneet ja nämä säännöt ovat vieläkin käytössä hirviseurueen jäseniä velvoitattavina.

Perustetun metsästysseuran johtokunta pysyi miltei samanlaisena kokoonpanoltaan 1990 luvulle saakka. Puheenjohtaja- ja sihteerivaihdoksia tapahtui 1980-luvulla. Pisimpään tehtäväänsä on tähän mennessä hoitanut Otto Kansanaho, joka toimi seuran ja hirviseurueen rahastonhoitajana yhtämittaa 29 vuotta.

Metsästysseuran puheenjohtajina ovat toimineet:

Yrjö Lintula                          1979 - 1986

Antero Miss                         1987 - 1997

Kyösti Vehmaskoski            1998 - 2013

Markku Kivimäki                  2014 - 2015

Timo Mäkelä                       2016 -2021

Jali Jokela                           2022-

 

Metsästysseuran sihteerinä ovat toimineet:

Aulis Vierimaa                     1979 - 1984

Kyösti Vehmaskoski           1985 - 1997

Pauli Notkola                      1998 - 2001

Timo Mäkelä                       2002 - 2012

Tapani Lintula                     2013 - 2019

Jali Jokela                          2020 - 2021

Hanna-Kaisa Heinämäki    2022 -